Pitkäsäärinen prinsessamme täyttää tänään jo vuoden. Ensimmäinen juoksukin on jo lopuillaan ja neiti alkaa pikkuhiljaa aikuistua. Lenkillä Maysa astelee ylväästi ja arvokkaasti pää pystyssä maisemia tarkkaillen ihan niinkuin nimen merkityskin on. Harvoin enää tulee hepulikohtauksia tai muuta riekkumista, vaikka mukana olisi muitakin koiria. Arkielämä pikkukoirien kanssa sujuu jo pääsääntöisesti rauhallisesti, vaikka toisinaan innostuu ehkä vähän liikaa. Näistä pienemmistä kun ei oikein ole leikki- ja juoksukavereiksi. Kaiken kaikkiaan Maysa on ihana, suloinen, ilmeikäs ja viehkeä nuori salukineito ja päivä päivältä yhä enemmän sitä mitä odotinkin.