Aika kuluu joutuisasti pentulaatikon äärellä ihmetellessä. Miten lämpöisiä ja silkinpehmeitä voikaan koiranpennut olla! Omat ihmiset ovat päässeet jo tutustumaan Cerin vauvoihin ja Ceri-äiti vain paistattelee kehujen loisteessa, kaikki kun kehuvat häntä niin hienoksi koiraksi. Myös lapset kävivät pentusia ihastelemassa ja Lotta huomioi itsestään selvyytenä Ceriä ensin ennenkuin koskikaan pentuihin. Mummon pieni kenneltyttö . Jereä alkuun vähän pelotti, mutta uskalsi sitten kuitenkin ihan varovaisesti silittää pikkuista.

Perheen muiden koirien kanssa käytiin metsässä haistelemassa syksyn tuoksuja ja syömässä vielä viimeisiä mustikoita.